Kirjoja part XII

Viimeksi luettuja: Ian McEvanin Sovitus, Timo K. Mukan Ja kesän heinä kuolee, Keay Davidsonin Carl Sagan: A Life -elämäkerta, Siri Hustvedtin Amerikkalainen elegia, Charles Bukowskin haastattelukokoelma Auringonvalo, tässä olen, uudelleen luetut Philip K. Dickin On aika sijoiltaan ja Anna kyynelten tulla, pyysi poliisi, Neil Hardwickin Paluu Timbuktuun, Guy De Maupassantin Ihmissydän, Knut Hamsunin Nälkä, Hanif Kureishin Gabrielin lahja, Douglas Couplandin JPod, Kjell Westön Missä kuljimme kerran & Kangastus 38, Petri Tammisen Meriromaani, David Flusfederin Lahja, Marco Kososen Rock’n’roll Suicide Bar, Robert McCammonin (toim.) Kauhujen kirja 5, uudelleen luettu Banana Yoshimoton Kitchen, Joni Skiftesvikin novellikokoelma Suolamänty, uudelleen luettu Antoine de Saint-Exupéryn tuplanide Siipien sankarit Yölento, uudelleen luettu David Benioffin Varkaiden kaupunki, Pentti Arjopalon Lyyran kirnu, Gabriel García Márquezin Rakkaudesta ja muista riivaajista.

Lukemista odottavat ainakin Jostein Gaarderin Sofian maailma, Aleksandr Solženitsynin omaelämäkerta Puskipa vasikka tammeen, Kerstin Ekmanin Tapahtui veden äärellä, Johan Bargumin Pimeä huone, Maaret Kallion Lujasti lempeä, ja luultavasti ainakin pari muuta.

Kirjahyllyssäkin on viimein jopa tilaa ja pöydillä ja lattioilla ei ole enää tornimaisia kirjakasoja: löysin pitkän etsimisen jälkeen tori.fi:stä kaksi olohuoneeseeni sopivaa kapeaa hyllyä.

Aiemmin: I, II, II revisited, III, IV, V, VI, VII, VIII, IX, X & XI.

21/04

Eläkeläisrouva tutki polkupyörää keskellä kirpputorin perällä olevaa leveää käytävää. Satuin kävelemään siitä ohi, hän kysyi onkohan tämä pyörä mistään kotoisin, kysyin mitä se maksaa. Viisikymmentä euroa. Katsoin pyörää, katsoin naista. En kyllä viitsisi viittäkymppiä maksaa. Mutta toisaalta eipä niitä taida juuri halvemmalla saadakaan, jatkoin. Kannattaa kokeilla, ihan toimivaltahan tuo näyttää, kehotin. Kun voisi ottaa koeajolle tuonne pihalle. Osoitin että kyllähän tässäkin mahtuu kun ei rupea liikoja keulimaan. Rouva kokeili, pyöräili käytävän toiseen päähän. Kävelin perään, mainitsin että kannattaa testata vaihteisto, päällepäin näyttää toimivalta mutta mitäpä minä tiedän. Tänään kävin samalla kirpputorilla. Ei ollut tullut kauppoja.

16/03

Muutama viikko sitten fb-feediini sattui mainio artikkeli, tietokirjailija ja toimittaja Pontus Purokurun Kansan Uutisten blogiin kirjoittama Näin opit alistamaan itseäsi tehokkaammin! Kokeneen itseriistäjän neuvot kirjoittamiseen.

Kirjoittaminen, niin kuin lenkkeily, on helppoa, jos sitä ei lopeta koskaan. Jos koko ajan tuottaa jotain, edes puolihuolimattomasti, vähän niin kuin vahingossa, ohimennen, vaikka edes ajatuksissaan, niin kirjoittaminen helpottuu valtavasti.

Perustuotanto voi olla listojen tekemistä, muistiinpanoja puhelimessa, kuvien ottamista, blogitekstien luonnostelua, vastuuttomien kirjaideoiden heittelyä, mitä tahansa mielellään epäpuhdasta, hapuilevaa ja kulmikasta.

Jos harrastaa perustuotantoa ja työstää sitä eteenpäin, ei oikeastaan tarvitse varsinaisesti ”kirjoittaa” missään vaiheessa. On lopulta yllättävän vaikeaa istua alas ja käskeä itseään: ”Nyt kirjoitan.” Paljon helpompaa on huijata itseään niin, että koko kirjoitusvaihe jää pois ja tilalla on vain muistiinpanojen tekemistä, lajittelua, yhdistelemistä ja editoimista. Muistiinpano –> yhdistelmät –> laajennukset –> luonnos -> editointi -> julkaisu.