Virkistyspäivä jäätikön kupeessa 
Kyllä, tämä on siitä tulevasta kirjasta (kirjoitettu Department Of Eaglesin In Ear Park –levyn soidessa taustalla). Mietin kauan mitä teen näillä kolmella hahmolla. Sitten tajusin usuttaa heidät toistensa kimppuun. Näemme myöhemmin miten siinä käy, mutta tässä kuitenkin jotain.

Näin Iran auton jo kaukaa, se tuli näkyviin valkoisesta sumusta. Oli ollut kylmä yö, tienreunan keltainen heinä oli kuuran peitossa, kaikkialla oli valkoista. Hieroin märkää päätäni, minulla oli ontto ja krapulainen olo ja mietin että se pahenisi jos en saisi kohta ruokaa.

Avasin matkustajan oven ja istuin Iran kuluneeseen autoon. Hänellä oli päällään tumma villakangastakki, jonka kaulukset olivat pystyssä, joten hänen kasvoistaan ei näkynyt juuri mitään.

"Näytät naurettavalta. Miten näet mitään noiden lasien kanssa?" sanoin.

"Valkoinen sumu saa silmäni vuotamaan, onhan tästä ollut puhetta."

"Miten vain, mennään nyt."

Ira ajoi jonkin aikaa täysin liikkumatta. Höyry kohosi meidän kummankin kasvoilta; vaikka Ira oli ajanut kohta 15 kilometriä, oli autossa silti kylmä. Muita autoja ei ollut tullut vastaan koko matkalla. Ulkona oli välillä harmaata, sitten täysin valkoista kun liikuimme sumun läpi.

"Kerran kun saa kasteltua hammasharjan täydellisen kosteaksi, se tuntuu todella hienolta. Zen–hetkeni tänään aamulla", Ira rikkoi valkoisen hiljaisuuden.

"Voi jumalauta Ira, tuleeko tästä taas sellainen matka?"

"Miten niin?"

"Ei mitään henkilökohtaista, Ira, mutta voidaanko vaan olla hiljaa ja mennä toimistolle."

"Haista sinä sintti paska. Vittu, minä sanoinkin Malkille että Geri on varmasti täysin krapulassa. Tiedätkö, sinun ei kannattaisi juoda niin paljoa."

"Mitä vittua! Sinähän se saatana höystit koko illan että nyt juodaan, jouduin juomaan sitä helvetin makuvissyä jossain välissä kun olin niin helvetin kännissä", räjähdin hänelle. Ira ei liikkunut, emme olleet vielä suoran päässä.

"Onko se ajattelutaidottomuuttaan kirosanoilla peittävä heterokumppanimme G.R.?" kuului tukahtuneesti takapenkiltä. Harmaa filtti nousi ja sen mukana Malkin vaaleanharmaa pää. "On se! Gretzky itse!" hän intoili. Käännyin katsomaan takapenkille.

"Jumalauta, Malki, miten sinä olet vieläkin tuossa kunnossa?"

"Älä välitä Gee, meillä on vapaapäivä!"

Katsoin Malkia hetken. Sitten katsoin Iraa.
"Ei vittu. Te olette kumpikin humalassa. Ira, oletko sinä juonut?"

Ira ei kääntänyt katsettaan tiestään. Hetken kuluttua hän alkoi nauraa syvää nauruaan, hänen hiuksensa ja naurettavat aurinkolasinsa hytkyivät, ja Malki repesi täysin.

"Nyt Gee pidetään se virkistyspäivä!" Malki melkein kirkui.

"Se on okei, mies, en ole juonut kuin puolitoista lonkeroa, ja sain kuitenkin nukuttua ihan hyvin", Ira sanoi kun hän sai taas hillittyä itsensä. Käännyin takaisin eteenpäin, nykäisin turvavyötäni vähän kireämmälle ja hengitin syvään muutaman kerran. Ulkomaailman valkoisuus tosiaan kävi vähän silmiin, Ira ei puhunut paskaa. Malki makasi kyljellään sikiöasennossa, näin hänen huovan peittämät jalkansa sivupeilistä. Okei, mennään sitten, ajattelin. Katsotaan mitä torstaipäivästä saa irti, näillä eväillä.


kommentoi  |  linkki kirjoitukseen

|◄  29 30 31 32 33 34 35 36 37 38  ►|