Marraskuun lopun kauhutarinoita 
randomilla googletettuja tositarinoita; lähteet sitaattien jälkeen; lihavoinnit minun. Lukekaa ne lähteet/alkuperäiset tarinat sitaattien takaa! (Kaikki teksti ei mahdu tähän.)
--- in the same building, there was a balcony over the old gym. you'd go up there and sometimes hear what sounded like the squeaks of basketball players' sneakers, but no one would be playing below you. and on the stairs up to the balcony, there was this one spot that was cold and scary. i'd be walking up the stairs and i'd have to move to the right side to avoid the spot. what's weird is, i invited a friend to meet me at work one day, and she was always one to have "spirit encounters" (or so she said) and she looked up the stairs, pointed to the exact spot i'd avoided for 3 years, and said, "someone is standing there." then she said, "get me the fuck out of this place, i can't be here." and bolted out the door. it was a charged building.

Sarah M. http://www.yelp.com/topic/boston-real-l ... st-stories, noin kolmasosa sivua alas

"Hey Dawn, I got a question."

"Shoot."

"I think I just got a prank message left on my voicemail. I was wondering if you could tell me where extension 0000 is on campus."

Without batting an eye or stopping her advance to her apartment, she says, "It's that lobby phone right there."

"Uhm, but that can't be Dawn. No one has even come into the lobby, let alone use the phone since we got here. We came down at what, eleven? It's ... it's eleven-fifty and that message was left at half past."

Alpheus http://www.everything2.com/index.pl?node_id=809553


Ja loppukevennyksenä; Mitä tapahtui Igor Dyatlovin hiihtovaeltajaryhmälle pohjois-Uralilla vuoden 1959 helmikuussa? Yhdeksän kokenutta hiihtäjää löydettiin kuolleena Kholat Syakhlin (mansin kieltä; Kuoleman vuori) rinteeltä leirinsä läheisyydestä.
Heidän telttansa olivat pahasti rikki; rikottu ilmeisesti sisäpuolelta. Metsän reunaan (1,5km leiristä) johtivat useat peräkkäiset jalanjäljet, ja etsijät löysivät kaksi ensimmäistä ruumista vanhan mäntypuun alle tehdyn nuotion ääreltä. Vaatteinaan kuolleilla oli vain alusvaatteet ja sukat. Paluumatkalla kadonneiden leiriin etsijät löysivät vielä kolme muuta ruumista (sadan-parinsadan metrin välein), joiden asennot antoivat vaikutelman että kuolleet hiihtäjät olivat palaamassa leiriinsä. Nämä ensimmäiset löydetyt olivat kuolleet hypotermiaan. Loput neljä hiihtäjää löydettiin vasta parin kuukauden päästä neljän metrin syvyydestä hangen sisästä, syvemmältä metsästä.

Myöhemmin löydettyjen ruumiiden ruumiinavauksessa todetut vammat olivat hieman erikoisia: yhdellä henkilöllä oli ankara kallovamma, ja kahdella yhtä paha rintakehän murtuma mutta ei ainuttakaan ulkoista haavaa (kuin vammat olisivat johtuneet rajusta ulkoapäin tulleesta paineesta). Yhdellä ruumiista ei ollut ollenkaan kieltä.

Muutamat löydetyistä henkilöistä olivat pukeutuneet ilmeisesti muiden kuolleiden vaatteista revittyihin riekaleisiin. Kaikki uhreista olivat poistuneet leiristään omin jaloin. Muutamien uhrien vaatteista löydettiin suuria radioaktiivisuuden jäämiä. Alueella ei tutkimusten mukaan liikkunut samaan aikaan muita ihmisiä (mutta kauempana ihmiset olivat nähneet tapahtumapaikan suunnassa taivaalla oransseja objekteja). Hautajaisissa sukulaiset ihmettelivät ruumiiden oranssia ihonväriä. Uhrien liikkeistä tutkijat päättelivät että uhrit olivat sokaistuneet. Koko tapauksen viralliset asiakirjat olivat salassa kymmeniä vuosia.
http://en.wikipedia.org/wiki/Dyatlov_pass_accident


2 kommenttia  |  linkki kirjoitukseen
Coraline (Painajainen ennen joulua -ohjaajan uusi animaatio) 
Henry Selickin (mm. Tim Burtonin Painajainen ennen joulua) uusin animaatio, Neil Gaimanin kirjaan perustuva Coraline saa ensi-iltansa helmikuussa. Tämän kolmedeenä kuvatun stop motion animaation hd-traileri on nähtävissä Yahoo!n leffasivuilla.

EDIT 26/11/08: Coralinen tekijät ovat lähettäneet 50 mysteeri-pakettia ympäri maailmaa, jokaisessa paketissa on ilmeisesti mm. salasana, joka sopii coraline.comin avaimenreikään! Käykää kokeilemassa, tässä muutama:

stopmotion
buttoneyes
moustachio
puppetlove
armpithair
sweaterxxs

(via drawn & micechat)

kommentoi  |  linkki kirjoitukseen
Viisi vuotta sitten nuorempi minä wrote: 
17. marraskuuta klo 10:49
Lounastunnilla kotona. Paistoin perunat ja loput pinaattilätyt. Eilinen meni aamusta vähän loivennellessa, pulloista saatiin reilut yhdeksän euroa. Pojat tekivät viisi pellillistä pitsaa, minä ja Lotta keitimme potut, teimme valkokastikkeen (sämpyläjauhoista) ja lisäksi kalapuikkoja ja niitä edellämainittuja lättyjä. Koulussa kipsivalua. Katsellut Talking Headsin "Storytelling Giant" -videota, joka sisältää bändin kymmenen musiikkivideota 80-luvun alusta ja puolestavälistä. Byrne on ohjannut niistä suurimman osan. Loistavia biisejä, ja ennen on osattu tehdä musiikkivideotkin paremmin. Tänään myöhemmin kouluhommia ja sitten Rustolle shakkia pelaamaan.

Kirjoitettu viisi vuotta sitten, jolloin asuin Torniossa 90 vuotta vanhassa puutalossa muutaman ystävän kanssa. Todella hyvää aikaa. Tuntuu kuitenkin siltä että en voisi palata tuollaiseen asumismuotoon (Tottunut liian hyvälle? Osaa arvostaa yksityisyyttään eri tavalla kuin aiemmin?). Viisi vuotta sitten ei tarvinut huolehtia työasioista, verokorteista, deadlineista, työkkäristä, aikatauluista/yleensäkään ajan käytön sovittamisesta työn/harrastuksien/parisuhteen/oman ajan välillä. Nyt vain kirjoittelee työnteon lomassa blogiinsa mitä sattuu. Jos ehtii.

kommentoi  |  linkki kirjoitukseen
Yksi maailman hämärimmistä paikoista 
..on luultavasti tämä luola 300 metriä meksikolaisen Chihuahua-autiomaan alla. Metrejä ja jopa kymmeniä metriä korkeita/pitkiä kristalleja. Whoa, man.

(kirjoitin ensin otsikon sekä jatkon näin: "Varmasti yksi maailman hämärimmistä paikoista on luultavasti.." Näin varmasti on. Okei. Nyt takaisin töihin. Ei ne hampurilaisketjun www-sivut itse itseään suunnittele. Valitettavasti.)

kommentoi  |  linkki kirjoitukseen
Tekemistä kun on pimeää ja ei energiaa 
Eilen oli pitkästä aikaa päivä jolloin mikä tahansa oikea energiankäyttö (liikkuminen, puhuminen) tuntui täysin mahdottomalta. Siispä makasin sängyssä kannettavan tietokoneen ja muutaman kirjan kanssa. Tässä eilisen päivä, yön ja tämän illan top 3.

1) Douglas Adamsin lukeminen; postuumisti julkaistu "The Salmon Of Doubt" (en tiedä onko tätä suomennettu vieläkään?), eri lehdissä julkaistuja artikkeleja teknologiasta, pitkiä kirjoituksia, jotka käsittelevät "radikaalia ateismia" ja sitä, onko keinotekoista Jumalaa olemassa. Ajatuksia herättävää ja viihdyttävää tekstiä mieheltä, joka arvosti elämän pieniä ja suuria mukavuuksia (langaton teknologia; gin tonicit).

2) Robert Johnsonin musiikin kuunteleminen. On jotain kiehtovaa siinä, että omistaa yhdellä cd-levyllä kaiken Robert Johnsonin äänittämän tuotannon (ja siinä, että kannessa on tiettävästi ainut Johnsonista ikinä otettu valokuva). Vuosina 1936 ja 1937 San Antoniossa ja Dallasissa hotelleissa ja varastoissa äänitetyt 29 kappaletta (eli Johnsonin koko tuotanto!) ovat bluesin sydäntä parhaimmillaan. Rauhallista ja maagista delta-bluesia, man, erityisesti Come On In My Kitchen, They're Red Hot & Love In Vain.

3) Wil Wheatonin blogin lukeminen. Kaikki muistavat leffan Stand By Me (Viimeinen Kesä)? Well, leffan päähenkilöä Gordie Lachancea eli ystäviensä kanssa radan varressa makaavaa ruumista etsimään lähtevää 12-vuotiasta poikaa näytellyt Wheaton esiintyi myöhemmin huippusuositussa Star Trek – uusi sukupolvi -sarjassa. Vielä myöhemmin parin pienemmän leffaroolin jälkeen hänestä kuoriutui palkittu bloggaaja sekä geek-kulttuurin helmenä pidetty kirjailija.

kommentoi  |  linkki kirjoitukseen
GOBAMA 
As Matt Taibbi pointed out in a recent column, for the last eight years conservatives have controlled all three branches of government and a lot of the media—everything except the culture. And at some point, while they were busy instituting their tax cuts and declaring war on Iraq, minorities became the majority in several U.S. states, and it became no longer cool for high school kids to call each other “faggot.” It all happened incrementally, insidiously, under their radar. And this year, when they tried their usual fag-bashing tactics and their xenophobia-mongering against illegal aliens, when they made fun of a candidate’s foreign-sounding name and implied he wasn’t a Christian, when they told us all that small-town hicks were the only America that counted, to their incredulity and helpless dismay, it didn't work.

- Tim Kreider

Kyllä, olen myöhässä, mutta tässä on mennyt pari päivää skannaillessa muiden sanomisia (että voi poimia sieltä ne parhaat kun on itse niin taidoton), mutta edelleen sydämeni täyttää hyvä mieli. Ehkä tämä on askel siihen suuntaan mistä löytyy sellainen maailma johon haluaisimme lapsiemme ja heidän lapsiensa kasvavan.

kommentoi  |  linkki kirjoitukseen
Takeshis' 


Katsoin noin viikko sitten multitalentti ("a Japanese filmmaker, comedian, actor, film editor, presenter, screenwriter, author, poet, painter, and one-time video game designer") Takeshi Kitanon (jonka useimmat muistanevat Battle Royalesta) ohjaustyön Takeshis'. Elokuva on erikoinen multiversumi, jossa henkilöhahmot ja näyttelijät jakavat yhdessä kahden henkilön (joita kumpaakin elokuvan ohjaaja ja käsikirjoittaja Takeshi itse näyttelee) maailman. Elokuva liikkuu todellisen- ja unimaailman välillä usein hyvin väkivaltaisella ja surrealistisella tavalla. Japanilaista David Lynchiä. Täysin loistavaa.

kommentoi  |  linkki kirjoitukseen
I for one welcome our robot overlords 
Kaikki tykkää roboteista.

Konseptivideo robottituoleista, jotka seuraava sinua esim. kirjastossa:


Robottipöytä, joka pitää huonekasvit koko ajan auringonvalossa?

Turingin testi ("Osaavatko robotit ajatella?"); BBC:n uutisissa.

Artikkeli Discover Magazinessa: "Robotit oppivat valehtelemaan".

Ja tietysti vanha kunnon friikauttaja, Boston Dynamicsin Big Dog. Niin, ja Little Dog.



Niin ja uivat robottikäärmeet. Sekä japanilaiset tappelurobotit ja se, että USA:n armeijasta pyritään tekemään 30% robottinen vuoteen 2020 mennessä.


kommentoi  |  linkki kirjoitukseen

|◄  74 75 76 77 78 79 80 81 82 83  ►|