Yöllä istun pihakeinussa eräällä hylätyllä tontilla kerrostalojen ja meren rannan välissä. Puutarha on rehevöitynyt, kasvanut yli, piharakennus näyttää ränsistyneeltä. Muuta valoa ei ole kuin pihan toiselta reunalta kadulta tuleva keltainen katuvalo. Ulkona on yllättävän lämmin, tuntuu melkein loppukesältä vaikka on syksy. Pari tuntia sitten istuin kesäteatterin katsomossa katsomassa Du levande -elokuvan ulkoilmanäytöstä. Kesken elokuvan takaamme kaupungin keskustan suunnalta kantautuu ilotulituksen jyskettä; värit ja valot välähtelevät puiden latvoissa valkokankaan takana mutta korkea katsomo estää suorat näköhavainnot. Istun epämukavalla penkillä filtin alla, juon punaviiniä ja rommia vuorotellen, polttelen sikaria. Kelan vaihdon aikaan käyn kusella metsikössä teatterin vieressä. Mietin kuinka hienoa on että tällaisia tapahtumia järjestetään. Vielä ehtii, vielä voi vastustaa pimeneviä iltoja ja kylmeneviä öitä ja nauttia ulkoilmasta. Vielä ainakin hetken.

kommentoi  |  linkki kirjoitukseen

---

|◄ ◄ 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 ► ►|