Ai nyt on jouluviikko? No helvetti. Siitä lisää vielä ennen joulua. Vietän viimeistä kesälomapäivääni (en tehden toisia töitä kuten pitäisi vaan) etsien erästä osuvaa tekstiä, joka käsitteli sitä, kuinka oman pään sisällä seikkailun aiheuttamat ongelmat voivat johtua siitä, että henkilö "harrastaa liikaa" toisten ihmisten ajatusten miettimistä/läpikäymistä (lukeminen, internet jne.), eikä ole tarpeeksi yhteydessä omaan käsillä kosketeltavaan reaalitodellisuuteensa. Ja löysinkin sen:

Increase your ratio of direct experience over processed simulations of experience. Movies, television, much of the internet, yes even books, are about simulating aspects of experience through abstractions like language, symbols and images. There's nothing intrinsically wrong with this but it is essentially consuming the thoughts of others as a substitute for existing in the flow of firsthand experience. Eventually you have nothing to think about other than thoughts, and then thoughts about thoughts... There comes to be no balanced ground to return to. It is a lot easier to get out of the snare of ungovernable thought when you're inside the stream of unmediated experience.

Kannattaa lukea koko juttu. Olen miettinyt tätä ennenkin. Ja vaikka olenkin ymmärtänyt saamistani neuvoista sen, että asioiden fyysinen tekeminen auttaa, en ole aiemmin kuullut yhtä hyviä perusteluja sille miksi.

kommentoi  |  linkki kirjoitukseen

---

|◄ ◄ 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 ► ►|