Talven vietin tarkoituksellakin pitäen matalaa profiilia, keskittyen lähinnä vanhojen suosikkisarjojen ja -kirjojen lukemiseen, mahdollisimman pitkiin yöuniin, arkirutiineihin (joihin usein lukeutui myös mielenterveyslääkkeenä käytetty punaviinilasillinen tai pari, kannattaa kokeilla). Nyt, kun pitäisi olla kevät, voin katsoa taaksepäin ja miettiä että hyvinhän se meni, tai että ohihan se ainakin meni.
Joskus lienee järkevää laittaa pitkän tähtäimen suunnitelmat ja ajatukset henkisestä ja fyysisestä kehityksestä pauselle muutamaksi kuukaudeksi, säästää rajalliset voimavarat siihen tärkeimpään, talvesta selviämiseen. Koska — kuten aina — pimeyden jälkeen tulee valo, ja valon myötä myös lämpö. Mutta jos säätiedotuksiin on uskominen ei ilmeisesti vielä tänään.
kommentoi | linkki kirjoitukseen