Presley immediately began showing the President his law enforcement paraphernalia including badges from police departments in California, Colorado and Tennessee. Presley indicated that he had been playing Las Vegas and the President indicated that he was aware of how difficult it is to perform in Las Vegas.
Elvis Presley sai idean joulukuussa 1970; hänestä pitäisi tulla erikoisagentti taistelussa nuorten huumeidenkäyttöä ja kommunismin uhkaa vastaan. Patrioottinen sankarimme kirjoitti sekavahkon kirjeen Richard Nixonille, ja pyysi tapaamista. Nixon ja Elvis Presley tapasivat Valkoisessa talossa joulukuun 21. päivänä. National Archives and Records Administration julkaisi materiaalia tästä tapaamisesta, sisältäen mm. Elviksen kirjeen Nixonille (klikkaa "View Transcript" vasemmasta alanurkasta, Kuninkaan käsiala on miltei lukukelvotonta) sekä raportteja ja kuvamateriaalia tapaamisesta. Flässitön versio tuntui toimivan paremmin.
kommentoi | linkki kirjoitukseen
Herätys klo 9:30, ylös ilman suurempia vaikeuksia. Vesi kiehumaan, tietokone hereille, aamupesu, uutiset (ja questionable content, johon olen (valitettavasti) koukuttanut täysin), foorumien tsekkaus, facebookkausta. Pari kuppia teetä, työkkärin sivujen tsekkaus pitkästä aikaa. Löytyy paikallinen oman alan duuni, johon haku päättyy samana päivänä! Pikainen hakemus, linkki portfolioon ja CV:hen; tunnin päästä vastaus ja haastattelu keskiviikolle. Fast! Vielä toiseen mestaan hakemus, erään rästityön eteenpäin laittaminen, surffailua, iltapäivällä lenkille uuden Creative Zen Mosaic mp3-soittimen kanssa, DJ Shadown kuuntelua ja lenkkeilyä Hupisaaria ympäri.
Lenkiltä suihkuun, hetkeksi tietokoneelle ja ruokakauppaan. Kaupasta halvoille oluille Snookeriin (tuttavallisemmin kerholle), kaksi tuoppia ja alkon kautta (viimeiset glögit!) kotiin, ruokakamat jääkaappiin, pari leipää välipalaksi ja bändimmme laulajan luokse parin korttelin päähän; joulukuun 20. päivän keikkamme Kemissä Bar Koodissa on kuvattu baarin katossa olevalla videokameralla. Vaikka materiaalia onkin vain puolen keikan verran (ja itse en näy kameran huonon suuntauksen takia lavan oikeassa reunassa ollenkaan) olemme kaikki iloisia dv-nauhalle tallentuneen hyvän meiningin ja yleisön mukanaolon vuoksi. Istuskelua, uuden demobiisin kuuntelua, musiikin kuuntelemista/katselemista youtubesta (Cypress Hill: How I Could Just Kill A Man; hyvä breakdown). Sitten paikalliseen olutravintola Graaliin (erittäin viihtyisä paikka), tuoppi Stella Artoista. Graalista seurueemme siirtyi laulamaan karaokea torin reunalla sijaitsevaan aittaan, jossa tapasimme toisen ystävistämme koostuneen seurueen. Biisien (ja tyttöjen tanssista nauttimisen) ja muutaman Sherwood-siiderin jälkeen kotiin.
Huomenna työhaastattelun lisäksi on luvassa muutakin jännittävää; soitan pitkästä aikaa levyjä, tällä kertaa lupauduin PSK Kaupunniin Soma Kuosmasen näyttelynavajaisiin kun pyydettiin. Sinne kaikki, klo 19 alkaa soitto, muutakin ohjelmaa on.
kommentoi | linkki kirjoitukseen
Vuosi 2008 alkoi osaltani kohtuullisissa merkeissä. Asuin yksin vanhan puutalon toisessa kerroksessa olevassa asunnossa rauhallisella seudulla, työskentelin freelancerina samalle mainostoimistolle kuin vieläkin (työnäytteitä portfoliossa), toisena työnä opetin kitaransoittoa lapsille (jota teen vieläkin). Vapaa-aikani meni oikeastaan koko kevään ajan bänditreeneissä ja nykyisen avovaimoni kanssa.
Aloitin tämän blogin pitämisen vuoden 2008 helmikuussa. Mietin luovuuden ja itsekritiikin suhdetta (samassa yhteydessä pääsin puhumaan lempikirjastani Zen ja moottoripyörän kunnossapito) ja animaationi White Rabbit pyydettiin digileffafestivaali HDFestin www-sivujen showcase-osioon kymmenien todella laadukkaiden animaatioiden ja lyhäreiden joukkoon. Maaliskuussa surin Polaroidin päätöstä lopettaa filmiensä valmistaminen.
Keväällä aloitimme harvahkon keikkailun lomassa Tunguska Press -yhtyeemme ensimmäisen omakustanteen työstön (levy ilmestyikin erinäisistä syistä vasta joulukuun alussa!). Samoihin aikoihin aloitin lenkkeilyn, joka on jatkunut tahdilla kerran viikossa tähän saakka. Toukokuussa mietin teknologista singulariteettia. Myöhäiskeväällä ländäsin muutaman mielenkiintoisen duunin: sain pari kuvituskeikkaa ja minusta tuli Kino-Oulu lehden taittaja (valmista jälkeä portfoliossa). Kesän teinkin (työn puolesta) suurimmaksi osaksi Kino-Oulua sekä auttelin Mainostoimisto Ajatuksen porukkaa heidän kiireissään (ainakin muistijälkien ja sähköpostiarkistojen perusteella!).
Syyskuussa muutimme erääseen Oulun keskustan vanhimmista rakennuksista, pienehköön kaksioon. Yhteiselo sujuu ehkä jopa paremmin kuin ennen. Syksyllä myös aloitin vieläkin jatkuvan duunini (josta tulen kirjoittamaan enemmän parin viikon sisällä sekä laittamaan materiaalia portfolioon). Syksyllä myös ystäväni Lord British kävi avaruudessa.
All in all, tämä vuosi on ollut edelliseen verrattuna paljon palkitsevampi. Vuoden 2007 syksyllä muutin Ouluun Torniosta, samalla jäi sellainen perus-jumittaminen pois (Oulun aktiviteetit > Tornion aktiviteetit), ja sekä työ- että harrastuselämässä alkoi tapahtua. Vieläkään töitä ei oikeastaan ole liikaa, mutta suunta on suuressa mittakaavassa selkeästi parempaan päin. Eli ei muuta kuin eteen- ja ylöspäin! Palkitsevaa uutta vuotta kaikille!
kommentoi | linkki kirjoitukseen
Tämä aika vuodesta on jotenkin skitsofreenistä ainakin näillä leveysasteilla. Yleinen vireystila on mitä on, päivän pituus on (virallisesti!) kolme tuntia 39 minuuttia (!!!), ja näiden yhteensä reilun kahdensadan valoisan minuutin aikana pitäisi jaksaa hoitaa virastoasioita ja muuta ns. pakollista ulkona oloa siksi että näkisi vilauksen auringosta (fat chance).
Onneksi paljon pelastaa myös lukeminen, päivätorkut, teen juominen ja esimerkiksi kirpparilta pilkkahintaan löytyneet sarjakuva-albumit kuten Kramppeja ja Nyrjähdyksiä, jonka albumista numero neljä seuraava siteerauksenpätkä on:
Lapsena meillä on mielikuvitusystäviä. Merkillistä.. miten ne sitten vanhemmiten muuttuvat vihollisiksi.
Kaamoksen alla on helppoa vaipua jos ei nyt masennukseen mutta kuitenkin tietynlaiseen passiivis-negatiiviseen tilaan. Yhtäkkiä duunit joita tekee eivät tunnukaan niin hyviltä, työkaverit muuttuvat omassa mielessä jotenkin vihamielisiksi vaikka reaalimaailmassa mikään ei olekaan muuttunut. Kaverit tuntuvat kärsivän samasta syndroomasta, ovat hiljaisempia. Tämä tietysti ruokkii omaa paranoiaa; tuokin nyt varmasti ajattelee minusta jotain vittumaista kun on noin hiljainen vaikka koitan saada keskustelua aikaan. Kaikki vähäkin, mitä pitäisi tehdä omien neljän seinän ulkopuolella tuntuu erittäin vaikealta. Sitten kun pääsee ulos ja saa asiat hoidettua ei tulekaan sitä tuttua reipasta tsemppaavaa jes-eipä-tämä-ollutkaan-niin-vaikeaa-kuin-pelkäsin-fiilistä, vaan valju olo joka saa vain haluamaan päivätorkkuja vaikka olisi töitäkin tehtävänä.
Wikipedia sez:
* Unihäiriöt: Unentarve kasvaa huomattavasti, ponnistelulta tuntuva herääminen ja nouseminen, syvä uni mutta väsyneisyys herätessä, iltapäivätorkkujen tarve
* Ylensyönti: Hiilihydraattipitoisen ravinnon ylensyönti, painon nouseminen
* Masennus, epätoivo, ahdistus, syyllisyys: Pientenkin tehtävien suorittaminen tuntuu vaikealta
* Sosiaalinen elämä: Erakkomainen vetäytyminen, seksuaalinen taantuminen, empatian näivettyminen, tunteiden katoaminen
* Tokkuraisuus: Liian väsynyt toimiakseen, kaikki toiminta tuntuu suoritukselta
* Fyysiset oireet: Nivelsärky, vatsa- sekä suoliongelmat, alentunut vastustuskyky
* Käytöshäiriöt: Etenkin nuorilla
Boldasin kaamosmasennuksen oirelistasta omalle kohdalleni osuvat. Itse olen kuitenkin asteittain koko ajan parantunut vuosien myötä, tämä vuosi on selkeästi parempi kuin edellinen. Oikeastaan monessa asiassa: mieluisia töitä on enemmän, bändihommat kulkevat paremmin, parisuhde tuntuu mielekkäämmältä, oma pää muutenkin selkeämmältä, tulee jopa käytyä lenkillä kerran pari viikossa. Tietysti joissain asioissa olisi parantamisen varaa (mm. alkoholin käyttö on välillä melko runsasta, yleinen empatian taju välillä heikkoa, epäsosiaalinen käytös yleistä) mutta niin kai pitääkin olla. Eikö olisi tylsää jos kaikki olisi täydellistä?
kommentoi | linkki kirjoitukseen
Ok. Te ihmiset ketkä luette tätä blogia (90% teistä on tuttujani ja loput 10% on googlettanut "penis helikopteri");
Kaikkien teidän mielestä Celine Dion on vitun perseestä.
Right?
right!!!
Right?!
right!!!
Lemme hear you say "yeeeeahh"!!
yyeeeeeeah
Yeeeeahh!
yyeeeeeeah
Wuwwuwwuuu!
wuwwuwwuu!
Ok.
Älkää peljätkö enää, internetriippuvaiset ystäväni, sillä nyt esitän teille 12 todistetta siitä, miksi Celine Dion on (oikeasti) mahtava! Ok, antaa mennä!
via jezebel
kommentoi | linkki kirjoitukseen
Tätä olen odottanut jo pari viikkoa! Mm. Sufjan Stevensin levy-yhtiö Asthmatic Kitty on julkaissut sivuillaan tämänvuotisen joululahjansa, ja parasta siinä on että voit (monen muun ilmaisen jutun lisäksi) kuunnella Sufjan Stevensin viiden levyn jouluboksia Songs For Christmas täysin ilmaiseksi joulukuun ajan (klikkaa ylhäältä kohdasta "Musical Downloads").
Tämä on ollut jo monta vuotta joulukuuni kohokohta (no okei, yksi niistä?), monta levyllistä vanhoja ja etenkin uusia joululauluja mielenkiintoisesti ja hauskasti sovitettuna. Omat suosikkini ovat pääosin viidenneltä levyltä (esim. Get Behind Me, Santa! ja Star Of Wonder), mutta toki muillakin levyllä on todella rautaisia ja kauniita kappaleita ja tulkintoja.
kommentoi | linkki kirjoitukseen
;)
arkistojen aarteita vuodelta 2005
kommentoi | linkki kirjoitukseen
Todella mielenkiintoinen pätkä animaation ja erikoisefektien tekemisestä käytännössä käsipelillä.
kommentoi | linkki kirjoitukseen
Satunnaista luettavaa:
maryque.com
