screenshot viimeisimmästä seikkailustani Ultima VII: The Black Gaten maailmassa Exult-emulaattorin kautta
Monille tietokonepelien parissa varttuneille Richard Garriotin kehittämä Ultima -sarja edusti kaikkea sitä, mistä tietokonepelaamisessa pidimme. Mukaansatempaava juoni, eeppinen historia, todella suuri (ja realistinen!) pelinsisäinen maailma, perinteinen hyvän ja pahan taistelu nostettuna kymmenenteen potenssiin. Pelin julkaisusta on kulunut jo kuusitoista vuotta!
Origin on taas jättänyt säälin väliin, sillä Ultima VII vaatii kunnon koneiston pyöriäkseen. 386/486 vähintään kahden megan ylimääräisellä muistilla, iso ja nopea kiintolevy ja kunnon äänikortti ovat vähimmäisvaatimuksia.
Kiintolevyä rassataan jatkuvasti ja peli tuntuu nykivän jo 25 MHz:n 386:ssa, varsinkin asutuskeskusten ja Lord Britishin linnan ollessa hermoille haitallinen kokemus. Sen sijaan 33 megahertsin rukilla ei enää pahemmin valittamista ollut (tai sitten parempi pelattavuus johtui äänien poiskytkemisestä). Joka tapauksessa 25 MHz 386 tuntuisi käytännössä olevan vähimmäisvaatimus, joskin peli silläkin on usein tuskastuttavan hidas.
pätkä Niko Nirvin Ultima VII -arvostelusta, Pelit -lehti 3/1992
Muistan itse hyvin muutamat aikaisemmatkin Ultima-pelit. Neljä vuotta vanhempi isoveljeni perehdytti minut tietokonepelaamisen maailmaan alle kouluikäisenä maailman parhaan joululahjan, Commodore 64:n avustuksella. Siihen aikaan piraattiteollisuus tarkoitti kavereilta ja kavereiden kavereilta nauhoitettuja kasetteja (pelit tulivat kaseteilla jotka toimivat samalla periaatteella kuin analogiset modeemit eli kääntäen analogista äänisignaalia digitaalisen tietokoneen ymmärtämään muotoon). Näiden pelien joukossa oli jokunen Ultimakin. Niistä en kuitenkaan kielitaidottomana ja roolipeleistä mitään ymmärtämättömänä sen suurempia tajunnut, enkä osannutkaan niitä arvostaa ennen kuin pelasin ensimmäisellä PC-koneellamme Ultima VII: The Black Gatea, ja tässä vaiheessa vanha kunnon Commodore oli saanut väistyä.
Eräänä kesänä ollessani noin neljätoistavuotias vietin pitkää kesälomaa Kuusamossa. Isäni oli päivät töissä, ja sen sijaan että olisin nauttinut kesäisestä luonnosta ja raittiista ilmasta tein kuten kunnon pikkunörtin kuuluu; vedin verhot kiinni ja uppouduin erityisen hyvän pelin maailmaan. Vietin kolme viikkoa noin kymmenen tuntia päivässä Britanniassa.
Mutta nyt puhun aiheen vierestä. Richard Garriotista tuli kuudes "avaruusturisti", ensimmäinen toisen polven ihminen avaruudessa (hänen isänsä oli astronautti), kun hän kahden kanssamatkustajansa kanssa lensi avaruuteen venäläisellä Soyuz-raketilla, ja telakoitui kansainväliselle avaruusasema ISS:lle. Garriotin avaruusmeiningeistä voitte lukea lisää osoitteessa http://www.richardinspace.com.
kommentoi | linkki kirjoitukseen
Taloustieteilijä (vai mikä economist on?) Kevin Nguyen selittää Yhdysvaltojen talouskriisin 14-vuotiaalle siskolleen, joten jos et oikein tiedä missä mennään ja miten tähän on tultu, lue tämä juttu.
kommentoi | linkki kirjoitukseen
Creativity -lehden sivuilla on nähtävillä 25 kuvitusta, jotka kilpailevat lehden ja Penguin Books -kustantamon järjestämässä kilpailussa pääsystä Sam Taylorin tulevan The Island at the End of the World -romaanin kanteen.
Sam Taylor's The Island at the End of the World is a riveting post-apocalyptic tale that explores the darkness that lies within the hearts of men.
Omat suosikkini ovat nrot 2, 17, 21 & 22.
Mielenkiintoista kuinka samoista teemoista saadaan noin erilaista jälkeä.
Ja ilmeisesti voittajakin on jo päätetty. Go go!
2 kommenttia | linkki kirjoitukseen
“The MP3 fools the ear by eliminating the least essential parts of a music file…To create MP3 [Karl-Heinz] Brandenberg had to appreciate how the human ear perceives sound. A key assist in this effort came from Suzanne Vega. ‘I was ready to fine-tune my compression algorithm,’ Brandenberg recalls. “Somewhere down the corridor a radio was playing “Tom’s Diner.” I was electrified. I knew it would be nearly impossible to compress this warm a cappella voice.”‘
"Tom's Diner", Susanne Vegan hitti reilun viidentoista vuoden takaa on a cappella, eli ilman säestystä esitetty laulu. Mutta miten se liittyy mp3-formaatin kehitykseen? Siitä voitte lukea Vegan New York Timesille kirjoittamasta blogista, jossa hän kertoo biisin (ja sitä seuranneiden remixien) synnystä ja muustakin.
kommentoi | linkki kirjoitukseen
How - video powered by Metacafe
1 kommentti | linkki kirjoitukseen
Postissa tulossa kymmenen pakettia polaroid-filmejä, joten voitte odottaa uutta polaroid-matskua pian.
I Love Typography; nimensä mukaisesti typografiaa ja fontteja.
Sleep On It - How Snoozing Makes You Smarter?; artikkeli Scientific Americanin Mind-lehdessä.
Three Quarks Daily; mm. Richard Dawkinsin ja David Byrnen kehuma all-around-blogi. Kaikkea mielenkiintoista.
kommentoi | linkki kirjoitukseen
Don Rosan näkemys Carl Barksin Roopea (ja myöhemmin Akua) vainonneesta Bombie-zombiesta, via hollantilainen ankkasivusto.
Kävimme Kuusiluodossa katukirpputorilla. Tutkiessani ja kommentoidessani ääneen erään pöydän kirjatarjontaa (lähinnä korneja, "pelottavia" kirjan nimiä tyyliin "The Bleeding Midnight") myyjänä toiminut mies mainitsi että myy asukasyhdistyksen kamaa ja ihmetteli itsekin mistä asukasyhdistyksen laaja okkultismikirjallisuuden skaala oli lähtöisin. Ehkä siksi ne yhdet muuttaa sieltä Espanjaan? Bombieta karkuun?
kommentoi | linkki kirjoitukseen
Valokuvaaja Richard Drewn kuuluisa "The Falling Man" -valokuva.
Tsekkaa myös Esquire-lehden juttu, The Digital Journalist -lehden Richard Drew-artikkeli ja 9/11 The Falling Man -dokumentti youtubessa.
kommentoi | linkki kirjoitukseen
Satunnaista luettavaa:
maryque.com
