Liikaa vaatetta ja liian vähän aikaa 
Päädyin rannalle oikeastaan vain siitä syystä, että mielikuvani siitä olivat vain puoliksi totta. Toinen puoli liittyi erääseen suunnitelmaan, jonka yksi kaunis tyttö esitti kerran. Hänen kanssaan olisin halunnut kävellä rannan päästä päähän. Pysähtyä, kääntää selän tuulelle ja pitää häntä lähelläni hetken. Kummallakin liikaa vaatteita päällä että läheisyyden nälkä katoaisi, mutta silti tyytyväisenä ja alakuloisen onnellisena yhteisestä hetkestä. Rohtuneet huulet silmäkulmaa tai poskipäätä vasten. Kuin tanssisi hitaita mutta ilman musiikkia ja talvisella hiekkarannalla paksut villakangastakit päällä. Liikkumatta.

Ja sitten taas liikkuen, välttäen katsomasta toista suoraan, jätetään taakse mitä äsken tapahtui kuten joka hetki. Ehkä käsi kädessä vaappumista, hiekka karkaa kengän alta, kävely vaikeutuu. Kunnes tullaan kovemmalle maalle. Tuuli käy kasvoihin. Mieli on tyhjä, on jo nyt ikävä. Mitään muuta ei tule.

Sen jälkeen vain kävellään ja jätetään kaikki muu taakse.

kommentoi  |  linkki kirjoitukseen
"Aurinko nousee 8:38 ja laskee 15:25. Päivän pituus on 6 h 47 min." 
"Hämärtää jo."

"Niin tekee, vielä ois töitäkin tunti pari jäljellä. Millonhan mä näin viimeksi suoraa auringonvaloa? Pari viikkoa sitten?"

"No mut, eiks se jo jotain kuuden viikon päästä ala pidetä? Päivä?"

"Niin, eiks se joskus joulun tienoilla..?"

"Mut arvaa mitä mä tein eilen? Jotenkin piristi täysin, mä kävin ostoksilla!"

"Sä? Eee..?"

"Niinniin, mä tiedän, mut mä vaan mietin et mikä mua vois piristää, ja vitutti kun oli pullopusseja keittiö täynnä, mä roudasin ne Stokkalle ja sit mä ostin vähän Negritaa, paria erilaista vitaminoitua tuoremehua, vissyä, sit kävin vittuillessani Anttilasta kattomassa oisko siellä mitään DVD-tarjouksia."

"Oliks mitään?"

"Ostin mä Lostin kaks ekaa tuotantokautta, kympin kappale. Ei paha, oon mä ne nähny mut onhan siitä jo aikaa, ja ne kommenttiraidat on monesti kivoja. Sit mä menin kotiin, laitoin saunan päälle, join puoli purkillista mehua, pari lasia vissyä ja kaadoin itelleni kaks sormenleveyttä rommia. Niin, ja jouluvalot! Vihreet! Ne mä asensin ekana."

"Vihreet? Miks just vihreet?"

"No ne oli halvimmat. Tietenki. Mut ne on yllättävän kivat!"

"Okei."

"Sit mä siemailin vähän rommia ja vissyä ja ootin että sauna lämpiää ja katoin ku Jack auttaa kaikkia ja moottori räjähtää ja Hurley ja Kate ja kaikki sählää ympäriinsä ketä siinä pilotissa nyt olikaan, ja kuuntelin sen ohjaajan ja joittenki kommenttiraitaa, ne oli ihan innoissaan kaikesta. Ja kaikki tuntu paljon paremmalta, niinku koko elämä."

2 kommenttia  |  linkki kirjoitukseen
Hyvä mies ja hyvä nainen 
Morphine - A good woman is hard to find:



vs.

Tom Waits - A good man is hard to find:



Viikonloppu? Kuulemma jotain pastaruokaa pienellä porukalla Elsan luona (täytyy muistaa käydä hakemassa matkalta croissantit ja kirsikkatomaatit), illempana ehkä Samuli Putroa (ja lämppärinään toimivaa Zacharius Carls Groupin Ossian Marttalaa soolona) Nelivitosessa. Vaihtoehtoisesti johonkin pystäriin ystäviä, tuttuja tai tuntemattomia tapaamaan. Vaihtoehtoja kyllä löytyy, mutta todennäköisimmin löydän itseni Paskiksesta.

Huomenna? Ehkä "Surrealismi, valistus ja uskontokritiikki-seminaari" ex-tyttöystävän muuttoa vältellessä, ehkä päivähumaltuminen ystävien seurassa, ehkä skarppailu, kotona makoilu eeeikun sohvahan lähtee huomenna (onneksi tilalle tulee miltei uusi 140cm leveä sänky!), no, itse asiassa kun tarkemmin mietin on huominen täysin auki ja hyvä niin. Pari viime viikonloppua on mennyt enemmän tai vähemmän suunnitelluissa riennoissa. Ehkä nyt voisi vain pitää silmänsä auki, muistaa montako juomaa on nauttinut ja katsoa mihin viikonloppu vie? Facebookinkin event-kalenteri näyttää ainakin tämän kaupungin osalta huomenna melko tyhjältä. Esimerkiksi Rovaniemellä jos olisin, menisin katsomaan Jokivalkeita, mikä on käsittääkseni jonkinlainen tulitaideteostapahtuma.

Ehkä myös humalaisia facebook-keskusteluja, silmäpeliä, kaupungilla kävelyä, suunnitelmia & yöllistä säätöä, puheluja, rahanmenoa, kuuma suihku kylmän rommilasin kanssa, lauantai-aamun outo energisyys, joviaalia yhteispäihtymistä, viikon oravanpyörän unohtamista, suudelmia täydessä reggaebaarissa, haaveilua, unohtamista ja elämää talven tulon edellä. Miltä kuulostaa?

2 kommenttia  |  linkki kirjoitukseen
Joshua Hoffinen uskomattomia kauhuvalokuvia 
Joshua Hoffine näyttää blogissaan miten hänen mahtavat kauhuvalokuvansa syntyvät. En voisi kuvitella parempaa ilmettä Babysitterin mielisairaalasta karanneelle potilaalle!

kommentoi  |  linkki kirjoitukseen
Marraskuu, maanantai, miten muuten? 
Lauantaina vedimme muistaakseni ensimmäisen ns. headliner-keikkamme oululaisessa Nuclear Nightclubissa. Hommat etenevät muutenkin, tällä viikolla pitäisi ehtiä vääntää kannet kuntoon ja pistää cd-paino pyörimään laulajamme 20m2 yksiössä. Keikan jälkeen yöllä jäinen tihkusade oli jäädyttänyt kaikki paljaat pinnat Oulun keskustasta, ja kaaduinhan itsekin keskelle katua, lyöden samalla polveni. Polvikipu yhdistettynä keikkapäivän jälkeiseen yleiseen raajojen kipuun ja jumiin on värittänyt marraskuuni alkua vielä tänäänkin. Olisi melkein pitänyt ihan vittuillessaan käydä vähän (sananmukaisesti) pyörimässä kaupungilla, uskon että yleinen äärimmäinen liukkaus on saanut aikaan monia hysteerisen hauskoja vaaratilanteita humalaisen pyhäinpäivää (vai pelkkää lauantainta?) juhlistavan kaupunkikansan keskuudessa.

Perjantaina kävimme ystäväni R:n kanssa aiheuttamassa pahennusta leffateatterissa punaviinipänikän kanssa, ja tulihan siinä sivussa katsottua myös uusi Michael Jackson -elokuva This is it. Suosittelen. Eipä Jacksonilla tuon perusteella ainakaan ikä/väitetty huumekoukku painanut.

(Pahoittelen myös taannoista kommenttien poisto -sekoiluani. Spämmirobotit ovat kräkänneet ultraturvallisen captcha-suojaukseni ja laittelevat silloin tällöin kommentteihin mm. lenkkari- ja käsilaukkumainoksia. Näitä kun poistaa, poistaa ultrakätevä blogialustani automaattisesti myös muut postin kommentit. Oman turvallisuuteni takia? No, mutta, olen palauttanut kommentit ultratoimivalla copy+paste-menetelmällä sähköpostilaatikkoni roskakorin syövereistä, pahoittelen häiriötä. Jos tämän vuoden puolella saisi päivitettyä tämän alustan johonkin järkevämpään.)

4 kommenttia  |  linkki kirjoitukseen
Maailma on kaunis 
Maailma on kaunis
tänään
kun tiedän
että olet jossakin
ja ehkä minua
ajattelet


-Maria Ahlstedt

(Nyt-liitteessä oli Anna Laineen hyvä "Mitä kuulin tänään". Siinä puhuttiin uuden suunnan ottamisesta, rohkeudesta, yhdestä J. Karjalaisen biisistä ja eräästä Eeva Kilven runosta. Tiedättehän, se yksi tosi hyvä joka alkaa "Sano heti jos minä häiritsen"? Varmasti tiedätte. Jos ette tiedä, ottakaa selvää.)

1 kommentti  |  linkki kirjoitukseen
Jaettavaa 
Mitä kaikkea jaetaan muutossa? CD-levyt (Talking Headsin levyistä emme muista mikä on kenenkin), LP-levyt (95% lähtee, lupasin soittimenkin), kirjat (Vonnegut-kokoelma pienenee, onpa tekosyy kiertää divareita, New York -trilogiakin pitää ostaa), vuodevaatteet (90% lähtee), pyyhkeet (mulle riittää pari omaa vanhaa + ne muutamat mitä ihmiset ovat jättäneet), astiat (90% lähtee), huonekalut (sohvapöytä, nojatuoli + kaksi jakkaraa sekä kirjahylly jää), matot (taljoja lattialle, kuten eräs ehdotti?). Mitä muuta? Ei ehkä muuta.

Mitä jää? Kaikki muu + kaikki se rompe mikä on kiertänyt jo monta muuttoa varastosta toiseen. Pari laatikollista VHS-kasetteja, laatikollinen vanhoja kouluaikaisia kuvistöitä ja papereita. Ostin uuden sängyn tuttavaltani joka muutti Wieniin. Parin viikon sisällä ilmoitus lehteen, uutta asuntoa etsimään. Onneksi ei tarvitse irtisanoa etukäteen. Vietän jonkun viikonloppuaamun vastaillen puheluihin. Kerron sitten.

2 kommenttia  |  linkki kirjoitukseen
"Tänään 'masentavin työpäivä'" 
Uusi Suomi uutisoi brittilehti Telegraphin uutisoiman tutkimustuloksen, joka.. ei. Kanariansaarten turismikeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan tänään on "vähiten tuottoisa" duunipäivä, johtuen lähinnä normaaliaikaan palaamisesta, joka tuo jokapäiväisen pimeyden elämäämme tuntia aiemmin kuin, no, aiemmin.

Tästä seuraa motivaation puutetta, masennusta, ärtyneisyyttä, väsymystä ja kaikkea muuta meille päivätöitä tekeville tuttuja tunteita? (Se oli vitsi, pomo.) Ei minua ole vielä masentanut, mutta se johtuukin luultavasti siitä että tulin töihin vasta klo 11. Kello on nyt 12:19. Töissä pitäisi luultavasti pysyä noin iltaseitsemään. Eiköhän tässä vielä kerkeä.

(DISCLAIMER: Pidän duunistani.)

Pari linkkiä:
Webworkerdaily.com: 5 Ways to Rescue an Unproductive Day
Pickthebrain.com: How to Turn Around an Unproductive Day

ja kiitos, elefanttinainen!

kommentoi  |  linkki kirjoitukseen

|◄  69 70 71 72 73 74 75 76 77 78  ►|