Yön pyörin 
Aivoni repivät ruumistani hereille koko yön, parin tunnin välein, viimeiseksi yhdeksän aikaan aamulla, ja vaikka kerroin itselleni meneväni takaisin sänkyyn, käy kello jo yhtätoista joten luultavasti olen hereillä ja leivän syrjässä kiinni. Asia, joka piti aivojani aktiivisena pimeät tunnit, tulee ulkopuolelta ja tuo mukanaan itsetutkiskelun ja -epäilyn aaltoja ja sitä paljon parjattua yliajattelua. Pyrin kontrolliin, tietenkin, mutta se onnistuu vain osan ajasta: jotain pääsee kuitenkin läpi, ja se jotain vie minut onnellisuudesta vittuuntuneisuuteen parhaimmillaan kahdessa sekunnissa.

Tiedän että ajattelen tätä liikaa ja että teen sillä luultavasti vain hallaa kaikelle. Mutta! Eräs ihminen sanoi kerran että jutut pitää ottaa kokonaisina, niin hyvät kuin huonot puolet, kummallekin pitää antaa arvostusta ja aikaa. Miten muuten oppii ikinä yhtään mitään? Teoilla on usein seurauksia, ja tekemättä jättäminenkin on aktiivinen valinta jolla on omat seurauksensa.

En tiedä oliko mielessäni vielä muuta tämän tiimoilta. Puhuin puhelimessa, kävin saunassa, palasin tähän. Vaikeuksia aiheuttaa jalkojen maassa pitäminen ja sen muistaminen että nyt, tässä tilanteessa, minun lyhytnäköinen hyvinvointini ei ole tärkeintä. Onko se ikinä?

mi 
ne on hurjia tuommoset tunteet, vai mitä ne ois..

ei kai sen pitäisi olla ikinä niin, että oma lyhytnäköinen hyvinvointi on tärkeintä. se miksi siitä on tullut sinulle kysymys nyt, on asia erikseen.

ja minäkö se olin, joka kerran sanoin, että asiat pitää ottaa kokonaisina..jotta elämä ois kokonaisempaa, jotta itte vois olla, tai tulla..jotta oppis ottamaaan vastuuta. se tavitseeko niille molemmille aina antaa arvostusta ja aikaa on asia erikseen :)
(näitä on näköjään nyt näitä asioita erikseen!)

ja ihan kaikilla teoilla on kai jokin seuraus, myös tekemättä jättämisellä. aina tekemättä jättäminen ei kuitenkaan liene aktiivinen valinta..

ja huh se on aina yhtä pelottavaa tämä blogien kommentoiminen :)
(ja vitsi tykkään hymiöistä!)



joonasn 
Hei kiitos kommentista. Joo, ovat. Yllättävänkin hurjia ja jänniä.

Ja taisit muuten olla juuri sinä, joka puhuit tuosta. Se on tosi hyvin sanottu ja ajateltu. Ja vastuustahan siinä on loppujen lopuksi kyse; kyllä ihminen saa tehdä mitä haluaa mutta hänen on otettava myös valintojensa huonot puolet jos haluaa ne hyvätkin?

mi 
hei! joo kiitos, tunteet ovat ihanakamala asia.

olisin varmaan voinu jättää kommentoimattakin, mutta allekirjoitan minä yhä sen mitä sanoin silloin, toki, hyvät ja huonot puolet ja vastuun. en kuitenkaan ole sitä mieltä, että ihminen saa tehdä ihan mitä haluaa, kunhan vaan ottaa vastuun teoistaan, mutta tuskin se sinäkään ihan sitä tarkoitat, vai. hulluus ja kaaoshan kai syntyis? tai en minä tiiä..

ja mitä vielä..niin sitä, että on se oma hyvinvointikin toki tärkeä asia, vaikka ihan siksi, että voi huolehtia muiden hyvinvoinnista..tai vaan oman itsensä takia. olen miettinyt sitä paljon. elämä on hyvä sillä tavalla, että se asettaa meidät uusiin tilanteisiin, ja niiden myötä muuttuu se miten ajatukset menee. tai mitä pitää tärkeänä. näkökulmaa.

toivottavasti kaikki nyt menis sinulla hyvin ja voisit olla onnellinen.



Kommentit 

Lisää kommentti





Muotoile tekstiä: