Herääminen postin kolahdukseen 
Aamupäivällä nähdyt unet ovat aina elävimpiä. Herään postiluukun kolisteluun ja ovien väliin tippuvan postin ääneen. Kuitenkin unohdan sen saman tien, jatkan uniani (tikapuut tarvitsivat korjausta). Parin tunnin kuluttua muistan hakea ne; pölypusseja eksoottisen merkkiseen imuriini, joka on luultavasti ostettu ruotsalaisesta halpakaupasta jota ei ole enää olemassa, puhelinlasku, uusi jäsenkortti + kalenteri liitosta ja eräs huuto.net-ostos. Omistan sen kirjan jo, mutta kuten tiedätte, en voi olla ostamatta kirjaa jos hinta on kohdallaan. Ja nyt se oli.

Puhelinlasku ei ole vielä se paljon odotettu suurin-lasku-ikinä. Olen lyönyt sen toisen kanssa vetoa laskun suuruudesta: häviäjä ostaa toiselle viinipullon. En osaa yhtään arvioida puhelujen kestoja; puolentoista tunnin puhelu tuntuu kahdeltakymmeneltä minuutilta. Samoin pitkäkin viikonloppu tuntuu päivältä tai parilta. Joten on hyvin mahdollista että häviän. Haittaako se? Ei.

random 
Lueskelin, että tarkoituksenasi on kehittyä kirjoittajana. Yksi vinkki: toiston minimointi. Tekstisi toistavat kuluneita fraaseja ja etenkin "kuten tiedätte", "kuten varmasti tiedätte" ja "tiedättehän" ei missään määrin ota huomioon lukijaa tai luo linkkiä lukijan ja kirjoittajan välille, ole tuttavallinen tai mitään muutakaan positiivista, se on lähinnä ärsyttävä maneeri.

joonasn 
Kiitos palautteesta, kiinnitän asiaan huomiota jatkossa.

joonasn 
Ja kunnon vastaus vielä, tuon eilisiltaisen väsyneenä kirjoitetun kuittauksen lisäksi: totta, huomasin vasta nyt etusivulla käyttäneeni noita ilmaisuja kahdessa peräkkäisessä postissa. Järkyttävää. (Muita maneerejani: kaksois- tai puolipisteet, random-jotain. Tämä muistilappuna itselleni. "Yksinkertaistakaa, yksinkertaistakaa!")

Kommentit 

Lisää kommentti





Muotoile tekstiä: