Luovuudesta ja itsekritiikistä 
Kvaak.fi -sarjakuvaportaalissa törmäsin Salla Brunoun mielenkiintoiseen artikkeliin Katja Kivilahdesta, luovuudesta ja itsekritiikistä.

Miksi toiset julkaisevat nopeasti ja paljon ja toiset vähän ja harvoin? Aina ei ole suinkaan kyse ahkeruudesta. Luovan toiminnan harrastajat kohtaavat kaikki jossain vaiheessa lukkoja tekemisissään. Ei huvita, itsekritiikki nousee liian kovaksi, työt jäävät kesken. Joitakin tällaiset esteet kiusaavat vähemmän kuin toisia –--


Aivan. Miksi välillä on niin vaikeaa saada tehtyä? Kuten artikkelissakin todetaan, osaksi asiaan vaikuttaa laiskuus, liian korkea itsekritiikki ja useasti myös epäonnistumisen pelko. Käsittelin asiaa opinnäytetyössäni (White Rabbit - Käsinpiirretty animaatio, Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulu, Kuvataiteen koulutusohjelma, 2007) seuraavasti:

"Olen huomannut tämän työprosessin aikana tutkivani animaation teon lisäksi omaa päätäni, ajattelumallejani ja ajatuksiani. Vaikka teokseni epäonnistuisi, oppisin silti paljon itsestäni työprosessin kautta. Tämä on lohdullinen ajatus, kun deadlinet tuntuvat painavan päälle eikä paperille synny mitään.

Väljän aikataulun kanssa työskentelyllä on myös huonot puolensa. Miettimisaikaa on usein hieman liikaakin. Tämä saattaa aiheuttaa esimerkiksi samanaikaisesti kehittyviä potentiaalisia ideoita, joita on vaikea sitoa yhteen. Uhka saattaa olla todellinen, varsinkin jos pyrkii tietoisesti hakemaan uusia ideoita koko ajan. Helpompaa olisi lähteä liikkeelle mahdollisimman yksinkertaisesta alkuasetelmasta. Tällöin kynnys päästä tyydyttävään tulokseen madaltuu.

...

Työprosessiin kuuluu teknisten ja sisällöllisten valintojen lisäksi muutakin. Tekijän suhteella työhönsä ja työskentelyyn on myös merkitys. Olen miettinyt näitä työprosessin puolia Robert M. Pirsigin ”Zen ja moottoripyörän kunnossapito” teoksen avulla. Teos ei liity suoraan kuvataiteilijan työskentelyyn tai animaation tekemiseen. Se kuitenkin käsittelee asenteita ja suhtautumistapoja, jotka ovat mukana useimmissa työprosesseissa. Olen käyttänyt sitä ”peilinäni” näitä asioita käsiteltäessä.

On totta, että työn lähtökohtaiset suunnitelmat ovat hyvä olla olemassa, kun työ aloitetaan. Tavoite on kuitenkin vielä tärkeämpi. Onko tavoitteena tutkia työprosessia vai saada aikaan tarkasti ennalta määritelty lopputulos? Ennalta määritettyyn lopputulokseen päästään tiukalla suunnittelulla. Tällä vältetään suurimmat sudenkuopat ja ”neuvokkuusloukut”. Neuvokkuusloukuilla tarkoitetaan tekijän ajatusmaailman puutteiden tai ominaisuuksien aiheuttamia tiloja, joista on vaikea päästä eteenpäin ja jotka haittaavat työtäsi. Robert M. Pirsig kertoo niistä seuraavasti:

... alan sisäinen puoli voidaan jakaa kolmeen tärkeimpään sisäisten neuvokkuusloukkujen tyyppiin: ne jotka estävät tunneperäistä ymmärtämistä, nimeltään ”arvoloukut”, ne jotka estävät kognitiivista ymmärtämistä, nimeltään ”totuusloukut” ja ne jotka estävät psykomotorista käytöstä, nimeltään ”lihasloukut”. Arvoloukut ovat ylivoimaisesti suurin ja vaarallisin ryhmä.


Eräs vaarallinen ”neuvokkuusloukku” on minäkeskeisyyden sisäinen neuvokkuusloukku; ”Jos pidät itseäsi suuressa arvossa, silloin kykysi tunnistaa uusia tosiseikkoja heikkenee.” Tällöin kun kaikki faktat osoittavat, että olet väärässä, olet epäonnistunut, et luultavasti myönnä sitä, tai kun valheellinen tieto saa sinut näyttämään hyvältä, luultavasti uskot sitä. Tästä neuvokkuusloukusta pääsee pois vain olemalla rehellinen ja vaatimaton.

Ahdistus, seuraava neuvokkuusloukku, on tavallaan minä-keskeisyyden vastakohta. Olet niin varma siitä että teet kaiken väärin, ettet uskalla tehdä yhtään mitään. Usein tämä, ei ”laiskuus”, on todellinen syy siihen että sinun on vaikea aloittaa.


Tähän neuvokkuusloukkuun olen työprosessini aikana joutunut muutamaan kertaan. Etsin työstä olemattomia vikoja ja hermostun turhasta, mikä aiheuttaa huonoa jälkeä, mikä taas vahvistaa omaa huonoa käsitystä itsestäni. Pirsigin mukaan tämän voi parantaa pelkästään tutkimalla ahdistustaan paperilla, lukemalla asiasta kirjoitettua kirjallisuutta ja rauhoittumalla. ”Sinun pitäisi muistaa, että tavoittelet mielenrauhaa etkä vain ehjää konetta.” Pirsig käyttää koko kirjan ajan työn laadun ja yleisten arvojen esimerkkinä moottoripyörää, usein hyvin metafyysisten asioiden yhteydessä. Tämä mielenrauhan etsiminen liittyy jo aiemmin mainitsemaani tämän työprosessin aikana tapahtuvaan itsetutkiskeluuni.

Pirsigin seuraava neuvokkuusloukku on pitkästyminen, joka on ”ahdistuksen vastakohta ja liittyy yleensä itsekeskeisyysongelmiin”. Tällöin tärkeintä on pysähtyä ja lopettaa työt, tehdä mitä muuta tahansa mutta ei käsillä olevaa työtä. Jos tässä vaiheessa ei pysähdy, tapahtuu ”Suuri Erehdys”, ja tämän jälkeen tulee seinä vastaan. Pitkästyminen voi olla merkki syvemmistä laadullisista ongelmista, jotka pitää ratkaista. Olenko aikatauluttanut työn liian löysästi? Riittävätkö taitoni tämän työn tekemiseen?

Jos työssä on jokin osa-alue, jota ei tunne osaavansa tarpeeksi hyvin, on se opeteltava. On tehtävä tekniikkaharjoituksia ja luettava asiaan liittyvää kirjallisuutta. Samalla voi saada työhön sen verran etäisyyttä, että voidaan palata hyvillä mielin sen ääreen. Muita neuvokkuusloukkuja Pirsigin mukaan ovat mm. kärsimättömyys, joka johtuu työhön tarvittavan ajan aliarvioinnista, ja puutteelliset työkalut, joihin voi itse resurssiensa puitteissa vaikuttaa.

Tärkeintä on löytää työn punainen lanka. Jos lähtee liikkeelle epämääräisistä lähtökohdista, saa aikaan enimmilläänkin epämääräistä animaatiota. Tämä ei luultavasti haittaisi juurikaan, jos työn tekemiseen olisi varattuna loputtomasti aikaa. Tiukasti aikataulutetussa työssä on kuitenkin tärkeää olla suunnitelma ja jonkinlainen kuva valmiista työstä koko ajan mielessä. Tämä auttaa keskittymään olennaiseen. Jos olennaisen määrittelee toimiviksi tiettyjen elementtien mukaan, itse työprosessi toimii myös motivaation ylläpitäjänä. Toisin sanoen on joskus kannattavaa pelata niin sanotusti varman päälle. Jo näin pystyy välttämään merkittävän osan työkykyä uhkaavista sudenkuopista. (lainaukset: Zen ja moottoripyörän kunnossapito, Robert M. Pirsig, 2002, WS Bookwell Oy)"

kommentoi  |  linkki kirjoitukseen
craigslist 
Yksi hauskimmista www-sivuista on ehdottomasti Best Of Craigslist.

Miksi, kysytte. Ensin hieman taustaa.
Craigslist on vuonna 1995 perustettu suurimmilta osiltaan ilmainen nettiyhteisö, jonka perustoimintoihin kuuluvat mm. "vuokralle tarjotaan", "halutaan vuokrata", "myydään", "mies etsii naista", "työtä tarjotaan" ja sadat muut ilmoituskategoriat, yli 450 kaupungissa ympäri maailman. Mutta käytännössä craigslist toimii mediana mille ja kenelle tahansa, mistä tahansa asiasta. Vai miltä kuulostavat seuraavat ilmoitukset?

Nainen etsii kaikkia Roy, Troy, Leroy (yms.) nimisiä miehiä, koska hän haluaa pitää "Roy"-tatuointinsa.

Mies haluaa ostaa kuolleen peuran, koska sanoi vaimolleen olleensa metsästämässä kolme viikkoa, mutta totuus on jotain muuta.

Keksijä etsii ihmisiä testaamaan perseellepotkimiskonettaan.

Craigslist on käyttäjien itsensä moderoima, mikä tarkoittaa sitä että "best-of"-listalle pääsevät mielenkiintoisimmiksi, hauskimmiksi, oudoimmiksi "äänestetyt" ilmoitukset. Ylläolevat esimerkit ovat oikeastaan kesyimmästä päästä, suurin osa hauskimmasta materiaalista ei ole alaikäisten luettavaksi tarkoitettua. Kaupunkien joukosta löytyy myös Helsinki.

kommentoi  |  linkki kirjoitukseen
maryque.com blogi avautuu 
Maryque.com blogi käsittelee kirjoittajansa mielenkiinnon kohteita, enimmäkseen (kuva)taiteita ja internetiä. Tällä sivulla julkaistaan myös satunnaisia luonnoksia ja valokuvia.

Viimeaikaisiin mielenkiinnon kohteisiini kuuluu Tim Kreiderin uskomattoman iskevä "The Pain -- When Will It End?" sarjakuva. Kreider liikkuu enemmän ja vähemmän ajankohtaisten aiheiden äärellä hieman Ralph Steadmanin kuvitustyyliä muistuttavan tussikynänjälkensä kanssa. Uusin "pilakuva/sarjakuva" ilmestyy miehen nettisivuille viikon parin välein. Kuvat käsittelevät aiheita laidasta laitaan usein hämmentävälläkin tavalla ja täten joka kuvan höysteenä oleva "Artist's Statement" (tekijän ajatuksia aiheesta tai aiheen vierestä) tulee tarpeeseen. Sivuilla on myös arkisto vuodesta 2000 nykypäivään, joten luettavaa riittää uusinta kuvaa (sarjakuvaa? pilakuvaa? strippiä?) odotellessa.

http://www.thepaincomics.com

Lisää mielenkiintoisia linkkejä:
19 toimivaa ja ajatuksia herättävää mainosta, (mm.) innovatiivista printtimedian käyttöä, osoittaa hyvän pointin siitä kuinka usein mieleenpainuvimmat (lue: tehokkaimmat) mainokset yhdistävät huumoria johonkin jokapäiväiseen asiaan, tuovat siihen jonkinlaisen uuden twistin.

http://www.1988stantheman.blogspot.com/ esittelee reilun parinkymmenen taiteilijan kunnianosoituksen Stan Leelle. Inspiroivan hienoja töitä.

kommentoi  |  linkki kirjoitukseen

|◄  81 82 83 84 85 86 87 88 89 90