Uudet mediat ja formaatit on aina valjastettu taiteen käyttöön aikaisessa vaiheessa. Niin myös World Wide Webin kanssa.
Net.artin määritelmä
Net.art on internetin kehityksen myötä syntynyt taidesuuntaus, jossa käytetään hyväksi internetsivujen tekemiseen käytettyjä tekniikoita (HTML-kieli, animoidut gif-kuvat yms., myöhemmin tekniikat kuten Shockwave, Flash ym.) ja jossa rajoitteena on vain näiden tekniset rajoitteet. Varhaisimmat (ja monien mielestä oikeaoppisimmat) net.art –työt ovat miltei kokonaan pelkkää ASCII-grafiikkaa (American Standard Code for Information Interchange), eli perus-roomalaisia aakkosia ja erikoismerkkejä. Net.art-taiteilijat käyttävät siis internetiä sekä työkaluna että julkaisukanavana. Termiä on luultavasti turha suomentaa. Erilaisia ohjelmointikieliä on useita, mutta kaikki sai alkunsa HTML-kielestä (HyperText Markup Language). Verrattain yksinkertaisesta HTML-kielestä pyritään ottamaan kaikki irti, onpa puhuttu äärimmäisissä tapauksissa jopa HTML-masturbaatiosta. HTML-kielellä toteutettu internetsivu voi sisältää liikkuvaa kuvaa (animaatiota), ääntä, kuvia ja mikä tärkeintä, linkkejä toisiin kohteisiin (tähän koko World Wide Web perustuu).
Net.artin historiaa
Termi net.art sai tarinan mukaan alkunsa sähköpostiohjelmistojen yhteensopivuusongelmien vuoksi sekoittuneesta sähköpostiviestistä, josta ainoa vähänkään ”oikeaa” tekstiä sisältänyt pätkä sisälsi merkkijonon ;Net. Art{. Viestin vastaanottanut net.art-taiteilija Vuk Cosic (jota on myös kutsuttu koko suuntauksen isäksi) oli riemuissaan tajutessaan, että netti itse nimesi heidän harrastamansa taiteenmuodon. Tämä tapahtui joulukuussa 1995.
On tärkeää erottaa tämä termi termistä Art on the Net, mikä tarkoittaa sananmukaisesti taidetta netissä. Art on the Net voi olla mitä vain, esimerkiksi kuvia ja esittelyjä taidegallerioista, taiteilijoista yms. taidetta käsittelevää materiaalia internetissä. Myöskään termi net art ei ole välttämättä sama asia kuin net.art, sillä net.art viittaa usean taiteilijan mielestä tiettyyn aikakauteen (noin 1994-1996), ja vielä tiettyyn ihmisryhmään, joka tätä taidesuuntausta harjoittivat. Mutta tässä yhteydessä puhun net.artista muunakin kuin vain yhdeksänkymmentäluvun puolivälin suuntauksena. Voidaan sanoa, että nykyinen net.art kuitenkin ammentaa täysin samoista periaatteista kuin ennenkin. Tästä on kuitenkin ollut taidekriitikkojen, taiteilijoiden ja muiden puristien parissa kiivasta keskustelua. On jopa määritelty, että net.art liikkeenä kohtasi loppunsa vuoden 1998 tienoilla.
Net.art-taiteilijat ovat alusta asti olleet ensimmäisinä tutkimassa internetiä uutena laajana mediana, ja valjastamassa sitä taiteensa työkaluksi ja julkaisukanavaksi. He ovat käyttäneet internetiä julkaisukanavana mitä erilaisimmille projekteille, perus-valokuvanäyttelyistä monimutkaisiin ohjelmoituihin kokonaisuuksiin. He ovat joissain tapauksissa julkaisseet töitään anonyymeina ryhmittyminä (kuten 0100101110101101.org). Juuri anonyymiys ja ryhmittymät leimaavat net.artia. Projektit saavat usein alkunsa yhden ihmisen mielestä, mutta internetin luonteelle omaisella tavalla projekteissa saattaa loppujen lopuksi työskennellä suuri määrä taiteilijoita ympäri maailmaa, sillä net.art ei ole aikaan eikä paikkaan sidottua. Useasti ensimmäinen projekti toimii ikään kuin pohjana tai julkaisukanavana seuraaville projekteille, jotka voivat hyödyntää mitä tahansa internetmedian muotoa, tai usein (parhaimmillaan?) yhdistellä niitä kaikkia.
Net.art on vapaamuotoista, itsenäistä, monia tekniikkoja hyödyntävää. Usein se on kuin interaktiivinen, alati muuttuva kollaasi, hämmentävä ja usein absurdi kokemus. Taideteos voi syntyä käyttäjän (eli internetiä selailevan henkilön) toiminnan mukaan, ja olla joka kerta erilainen (kuten Superbad.comin hämmentävä labyrintinomaisuus). Net.art hyödyntää usein myös internetselainten ”väärinkäyttöä”, eli selaimet laitetaan ”toimimaan väärin”, syöttämällä niille ”viallista” HTML-koodia.
Net.artin filosofia
Net.artin filosofia on vapauden filosofiaa. Enää ei yksi ja ainut taideteos ole taiteellisen laadun kohteena, kohteena on tiedon saatavilla olo ja käyttö, joka altistetaan taiteelliselle prosessoinnille. Luomisen prosessi on muuttunut, enää ei taiteilijan luoma työ ole kiinnostava, vaan kiinnostavaa on se, miten tiedon virtaa on käsitelty. Netissä kaikilla on yhtenäinen oikeus informaatioon, ja siten myös taiteelliseen materiaaliin, joten kaikilla tulisi olla oikeus osallistua luomisen prosessiin. Tällä tavoi kritisoidaan taidetta instituutiona ja myös instituutiota voiman hallitsijana ja käyttäjänä. Net.art on epäkaupallista, ja vannoo information vapauden nimiin. Se kritisoi myös instituution tapaa nostaa taiteilija nerojen kaanoniin, ja sen tapaa ihailla ainoaa ja aitoa taideteosta. Net.art-taiteilijat uskovat siihen, että kaikki digitaalinen materiaali on luonteeltaan epä-alkuperäistä, ja näin asettavat myös itsensä ja työnsä kaikkien saataville; voit tallentaa kaiken materiaalin omalle tietokoneellesi, muokata sitä ja esimerkiksi laittaa sen takaisin nettiin kaikkien saataville.
Net.artia voidaan pitää tähän astisista taidesuuntauksista eniten taiteilijan päänsisäistä maailmaa vastaavana julkaisumuotonsa puolesta; enää ei eritellä maalausta, piirustusta, liikkuvaa kuvaa toisistaan, ne kaikki nivoutuvat yhteen, samalla tavalla kuin taiteilijan mielen kankaalla. Taide syntyy toisiinsa kietoutuvista elementeistä. Se on myös tietyllä tavalla anarkistinen taiteenmuoto; sitä ei tehdä tilaustyönä kenellekään, taiteilijat eivät tunnu ajattelevan tietokoneen käyttäjää (heidän taiteensa ”käyttäjää”) juuri ollenkaan; useasti käyttöliittymät tuntuvat melkein liioitellun vihamielisiltä, epäystävällisiltä käyttäjiä kohtaan.
Net.art nykyään
Kuten jo edellä kerroin, puristien mielestä net.art –liike loppui vuoden 1998 tienoilla, ja että kaikki sen jälkeen olisi net artia, eli vapaasti suomennettuna nettitaidetta. Eli net.art voidaan nähdä myös nettitaiteen haaraumana, ja nettitaidetta on varsinkin nykyään internet pullollaan. Internetin suosion kasvaessa räjähdysmäisesti 90-luvun lopulla myös net.art koki melkoisen inflaation. Nykyään netistä löytää monenmoisia yhteisöjä, jotka ovat omistautuneet erilaisten netti- ja tietokonetaiteen (3D-grafiikka, CGI, animaatio, yms.) eteenpäin vientiin. Uusien tekniikoiden ja ohjelmointikielten syntyessä ja yleistyessä perinteinen HTML-koodi näyttää jäävän taka-alalle. Nettitaidetta on tuotu gallerioihin esille kuten tavanomaisempaakin taidetta, sitä tutkitaan, tuetaan
Superbad
Superbad (http://www.superbad.com) on yksi tunnetuimmista net.art sivuista internetissä. Sen takana on Ben Benjamin, San Franciscolainen taiteilija, joka perusti Superbadin vuonna 1997. Superbad on HTML-masturbaation helmiä (tai oikeammin DHTML-masturbaation), sekavan oloinen linkkilabyrintti, täynnä absurdeja yllätyksiä, kuvia, tekstiä, joiden sekaan voi eksyä pitkiksi ajoiksi. Superbad kritisoi kulutusyhteiskuntaa mainosmaisella grafiikallaan, ja myös internetiä yleisesti; sen syvyyksistä löytyy mm. pikkupoikien huonolla englannilla kirjoittamia absurdeja tarinoita.
Lähteet
http://www.easylife.org/netart/, Introduction to net.art (1994-1999), Natalie Bookchin & Alexei Shulgin
http://www.superbad.com/, Superbad, Ben Benjamin
http://www.calarts.edu/~line/history.html, A story of net art (open source), Natalie Bookchin
http://www.artificial.dk/articles/0100101110101101.htm, March 16th 2004: You’re in my computer, www.kopenhagen.dk/net.art
http://message.sk/text/netart/backup/kukovec_netart.pdf, History and futurism of the net.art story, Dunja Kukovec, PDF
http://amsterdam.nettime.org/Lists-Arch ... 00053.html, <nettime> Vuk Cosic interview: net.art per se, Jospehine Bosma
kommentoi | linkki kirjoitukseen
Satunnaista luettavaa:
maryque.com
