Friends slay the Demons in your head
(Ink, Markers, Digital Color, 11x17)
Christy C. Road, 2006
Joskus on vaikeaa pitkän työpäivän jälkeen arkena tavata ystäviä. Kun pääsee töistä ei halua tehdä mitään muuta kuin olonsa mukavaksi ja tiedättekö vaan olla ja tehdä sitä mitä juuri sillä hetkellä haluaa. Tällä hetkellä se on Kerplunk!in kuuntelua, neljän kynttilän valon katselua ja blogikirjoittamista. Ulkona tehtaan siniharmaa leveä savu halkaisee taivaan, jolla näkyy vielä auringonvalon viimeiset hetket. Musiikista tulee mieleen kesät kymmenen vuotta sitten ja tällä hetkellä kaikki on todella hyvin. Raskas työviikko on mennyt yllättävän mukavasti ja huomenna on perjantai (ja palkkapäivä, kulutin viimeiset rahani toissapäivänä ruokaostoksiin).
Kyllä ystäviäkin on mukava nähdä, ja mahdollisimman yhtäkkiset suunnitelmat ovat todella piristäviä. Onneksi ympärilläni olevat ihmiset ovat suunnilleen samantyyppisiä, viihdymme monet myös yksin, ja joskus arkipäivät menevätkin niin että en näe ainoatakaan ystävistäni. Mutta, tietysti, kun tapaamme perjantaina työviikon jälkeen oluiden tai viinipullojen merkeissä on aina kiva nähdä. Viikot viettää mielellään hiljaiseloa kun tietää että viikonloppuna on mahdollisuus tehdä jotain kivaa ystävien kanssa. Tai olla yksin kotona, katsoa leffoja, kokkailla, nähdä oma asunto pitkästä aikaa auringonvalossa. Ja lähteä vaikka illalla ystävän luona käymään.
4 kommenttia | linkki kirjoitukseen