22/01 
Yksi asia, jonka olen oppinut vasta aikuisiällä on se, että päätökset pitää tehdä aina uudestaan ja uudestaan. Ei ole mahdollista tehdä päätöstä ja unohtaa koko asiaa. Se pitää muistaa ja toimia sen mukaan. Yleensä jotain kohti tai poispäin jostain. Päätös on yleensä ensimmäinen askel hyvin pitkällä matkalla, se ei yleensä ratkaise itsessään mitään. Onko päätös edes tarpeellinen, miksi ei voi toimia kohti haluttua määränpäätä ilman suurta julistusta, jonka käytännössä ainoa sisältö on ilmoitus siitä, että haluaa muuttaa elämäänsä tai saavuttaa tietyn asian?

Tietysti julkinen päätös voi toimia muutoksen katalyyttinä tai tukena, mutta sillä on myös toinen puoli. Jos muutos tai määränpään saavuttaminen tapahtuu hitaammin kuin haluaisimme, saatamme ruoskia itseämme sen mukaan, kuinka julkinen päätöksemme oli. Hiljainen päätös voi olla siinä tapauksessa terveellisempi: jos epäonnistun, kukaan muu ei saa tietää.

kommentoi  |  linkki kirjoitukseen

|◄  12 13 14 15 16 17 18 19 20 21  ►|