Ikuisen lauantaiaamupäivän kaltaista, oman kuplan omistamista kaukana ankeasta "todellisuudesta". Sitä se olisi. Mutta mitä jos pelkää korkeita paikkoja?;)
Itsehän pelkään korkeita paikkoja. Jäisi parveke kokonaan käyttämättä jos asuisin korkeammalla kuin neljännessä. Jotenkin se tuntuu luonnottomalta.
Korkeat paikat on pyörryttäviä. Itse pelkään sitä, että vahingossa onnistun putoamaan alas tavalla, joka ei välttämättä ole yksinkertaisesti mahdollista. Mutta jos käännän selkäni parvekkeelle ja tuuli tempaisee minut siitä... Irrationaaliset pelot, huh.
Itse pelkään sitä että nappaan vasemmalla kädellä kaiteesta kiinni ja heitän turpean ruumiini ylitse. Tai keksi-tähän-mikä-tahansa-parvekkeelta-hyppäämis-skenaario.
(Ihmisille ketkä lukevat ja kommentoivat, yleisesti, rakastan teitä kaikkea, olette älykkäitä ja kivoja, mutta olisi kiva tietää kuka sen nimimerkin takana on; ihan vain idea, ei velvoita mihinkään, ja moni teistä onkin tehnyt itsensä tunnetuksi, kiitos te ja kaverit myös. Anonyyminä kirjoittaisin jos viitsisin, minäkin, joka paikkaan, mutta arvostan myös avointa kanssakäymistä. En laita hymiötä koska uskon että ymmärrätte mitä tarkoitan?
Ja kyllä, tämä on kirjoitettu kuudelta aamulla. Ei nukuta.)
Haha, vinkki vastaanotettu. Olen... monimutkainen ja ristiriitainen tapaus vihreillä silmillä ja vakavalla musiikkiaddiktiolla varustettuna, joka kieltäytyy ottamasta vastaan käskyjä. Haluan kovasti uskoa, että tämä todellisuus on vain pintaa ja että vapautta on oikeasti olemassa. Ja Totoro. Ja Dorian Gray. Olen hellyydenkipeä ja aina minuutin myöhässä enkä pidä kahvista tai salmiakista tai länsirannikon hyytävistä merituulista. Joko epämääräinen mielikuva minusta on muodostunut?
Hauska tavata. Hyvät kuvailut. Minkä rannikon hyytävät merituulet ovat lähempänä sydäntäsi sitten? Epämääräinen tuskin, enää ainakaan?
Ei rannikolla niin väliä, kunhan tuuli ei jäädytä luita ja tee alamäkeen polkemisesta paikallaan pyöräilyä. Toisaalta, rannikon vaihtaminen on ideana lähellä sydäntäni, mutta pelkään yhteyden rakkaimpiini katkeavan, jos lähden liian kauas. Vapaus vastaan hellyydenkipeys, yritä siinä sitten tehdä päätöksiä.
Niin ja hauska tavata sinutkin.