Saat nukkua rauhassa, lukijani, sillä (tämän kirjoituksen pointin mukaisesti) aion vetää yksityisyyden rajan vain tämän tilan kuvailuun, enkä puutu mitenkään siihen, mitä siellä tapahtuu, kuten en oikeassa elämässäkään. Paitsi silloin, jos yritän nukkua, ja harrastatte asuntoni kylpyhuoneessa/saunassa äänekästä seksiä. Tiedätte kyllä ketä olette. Hävetkää. Ja laittakaa sen jälkeen kylpytilojeni huonekalut takaisin normaaleille paikoilleen, te perverssit.
Aloitetaan kaikkia wc-tiloja määrittävästä asiasta. Ovi. En voi mitenkään kehua sitä liikaa: lempimiestenhuoneeni ovi tuntuu luotettavammalta kuin asuntoni ulko-ovi; lukittuani se ei liiku milliäkään mihinkään suuntaan, enkä usko saavani sitä millä tahansa avaimella tai ruuvimeisselillä auki, en sisältä enkä ulkoa. Ovi on myös tukevatekoinen, täydellinen erottamaan wc- ja muiden asumatilojen väliset kuuloaistimukset.
Sisältä se on rauhoittavan tumman saven värinen (tärkeää varsinkin krapulassa) ja tilava, käsipyyhkeet ovat sitä valkoista vähän kalliimpaa mallia (josta ei tiedä onko se laadukkaampaa vai vaan valkoista), wc-paperi ei ole sitä halvinta, jonka päätä et saa uudesta rullasta siististi auki, ja kaiken kruunaa käsisaippuan vierestä tumman saven väriseltä kaakeliseinältä löytyvä toinen käsipumppu, joka sisältää ihovoidetta. Ihovoide, vaikkakin kuinka geneeristä tukkumateriaalia, on virallisesti Todella Luksusta.
Jos löydätte joskus itsellenne vastaavasti miellyttävän tilan (tapahtukoon niin mahdollisimman pian!), toivon että se on päivittäisen reittinne varrella, ja saatte sieltä esimerkiksi työpäiviinne niistä niin usein puuttuvaa rauhallisuutta. Siellä voitte – tumman saven värin hyväillessä stressaantunutta mieltänne – esimerkiksi miettiä tällaisia kirjoituksia, tai mitä muuta tahansa miellyttävää ikinä keksittekään. Pallo on teillä.