21.9.2011 klo 21.48 -
oma pää,
alleviivattua
Ja tietysti kaiken hyvän keskellä on myös huonoja päiviä, iltoja, öitä. Jätän menemättä juhliin keskellä viikkoa. Istun kotona, kirjoitan, mietin tekstin rytmiä, kuinka se tuntuu taas tärkeältä. Siitä puheen ollen, tässä yhden
mestarin taidonnäyte. Vaikka eihän tämä proosaa ole, onpa vain äärettömän vaikuttava ja hienosti rytmitetty pätkä.
Hän vapisi suloisesti,
ja sinä hymyilit.
Sinä talvena tuhannesti
hänet rakkaudeltasi pelastit.
Hän rakasti hirmuisesti,
sinä luokalle jäämistä pelkäsit.
Toki selvisit. Pääsi kesti.
Sen kanssa vanhenit.
kommentoi
|
linkki kirjoitukseen
|◄ ◄ 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 ► ►|