Hän vapisi suloisesti,
ja sinä hymyilit.
Sinä talvena tuhannesti
hänet rakkaudeltasi pelastit.
Hän rakasti hirmuisesti,
sinä luokalle jäämistä pelkäsit.
Toki selvisit. Pääsi kesti.
Sen kanssa vanhenit.
kommentoi | linkki kirjoitukseen
Yhdyn kommentteihin, erityisesti tähän: "I wish i could make it liquid and pump it directly to my veins." Hullua.
Kommenteista puheen ollen, tämän blogin kommentoinnissa taitaa olla jotain häikkää. Captcha-koodit eivät muka kelpaa. Olen miettinyt Wordpressin asentamista, jossain netin mutkassa on skripti, jolla vanhat postit voi tuoda automaattisesti uuteen systeemiin. Katsotaan nyt.
kommentoi | linkki kirjoitukseen
kommentoi | linkki kirjoitukseen
(Vielä siitä Tiestä: olen ehkä hieman pettynyt. Onhan kirja tapahtumiltaan melkein ainutlaatuisen ankea, ja varmaan juuri sen johdosta hahmoihin on lähes mahdoton samaistua, mutta en täysin ymmärrä kirjan kaikkialla saamaa ylistystä. Blood Meridian on selkeästi vaikuttavampi ja siinä, toisin kuin Tiessä, on jotain jännitettävääkin.)
kommentoi | linkki kirjoitukseen
Tämä on pitänyt lukea jo kauan, ja nyt löysin sen viikonloppuna pidetyiltä antiikki- ja keräilymessuilta. Lukeminen on vielä kesken, joten en uskalla sanoa kirjasta vielä paljoa: ainakin tähän mennessä tunnelma on luvatun kaltainen, ahdistava, nälkäkuolema uhkaa. Kaiken tämän keskellä en voi olla ajattelematta tätä klassikkopätkää:
Tie vain jatkuu jatkumistaan
ovelta mistä alkavan sen näin.
Nyt se on kaukana edessäpäin,
jos voin, sitä joudun seuraamaan
jaloin innokkain vaeltaen
kunnes se taas tien suuremman kohtaa
paikassa johon moni polku johtaa.
Mihin sitten? Tiedä en.
2 kommenttia | linkki kirjoitukseen
Kerrankin levyn kansi kuvaa hyvin sen sisältöä. Syksyyn sopivaa musiikkia. Tässä single No One Does It Like You:
kommentoi | linkki kirjoitukseen
Satuin television ääreen eilen illalla. YLEn Voimala-ohjelmassa käsiteltiin Zeitgeist-liikettä (jota olen sivunnut kerran aiemmin). Ohjelmassa puhuneet vieraat olivat mielenkiintoisia ja asiallisia, mutta juontajien asiallisuudesta en ole niin varma. Jotkut heidän kysymyksensä olivat tahallisen provosoivia, mutta myötähäpeää herättävällä iltapäivälehtityylillä, mikä ei juurikaan auttanut itse keskustelua, ja sai heidät vaikuttamaan jotenkin siltä, että he pitivät itseään älykkäämpinä kuin haastateltavansa (mikä tietysti sai aikaan päinvastaisen vaikutuksen). En tiedä, jotenkin perseestä.
kommentoi | linkki kirjoitukseen
Kesällä suunnittelin lukevani kasan kirjoja. Miten kävi?
Invisible, Paul Auster, luettu.
Troubles, J.G. Farrell, luettu, tämä oli yllättävän hyvä!
Fiction of the Absurd: Pratfalls in the Void, A Critical Anthology, avattu.
Demian, Herman Hesse, ei luettu.
Homeboy, Seth Morgan, luettu parikymmentä sivua, muka-shokeeraavaa paskaa. (Mikä ei tietenkään tarkoita, että en lukisi sitä loppuun joskus.)
Black Like Me, John Howard Griffin, mielenkiintoinen mutta kesken, jäänyt muiden jalkoihin.
The Third Time Around, George Burns, lueskeltu, yllättävän tylsä.
Men in Black, Scott Spencer, luettu, hyvä.
If Chins Could Kill, Bruce Campbell, luettu, erinomainen.
A Burnt-Out Case, Graham Greene, ei luettu.
Meidän jengi, Philip Roth, ei luettu.
Lisäksi: Stephen Kingin Tukikohta (joka on siis Kingin suosituimpia teoksia, lyhentämättömässä muodossaan 1300-sivuinen helvetin huonosti suomennettu megaeepos), ainakin yksi James Hadley Chasen (aiemmin) pulp-jännäri, edelleen kesken oleva Infinite Jest, ja luultavasti vielä yksi tai kaksi joita en muista nyt.
kommentoi | linkki kirjoitukseen